Teetin Kingdom Death -pelin liki tusinasta lisäosavihkosesta oman kirjan, jossa myös kätevä kierrenidonta.
Aina löytyy jotakin modattavaa
Sen verran on taas kiirettä pitänyt viime viikkoina, etten ole juuri ehtinyt mitään pelailemaan, saati kirjoittamaan. Yhden kuukausia hiotun peliprojektini sain kuitenkin valmiiksi.
Viime viikolla sain pitkään työstämäni projektin viimein päätökseen. Olin ottanut viime syksynä asiakseni hoitaa Kingdom Death: Monster -pelin kaikki yksitoista nykyistä lisäosavihkosta siististi yksien kansien väliin! Asia on kalvanut mieltä jo pidemmän aikaa, sillä satoja sivuja kattava läjä sääntövihkosia ei ole ihan se näppärin tapa etsiä tietoa pelin tiimellyksessä.
Lisäosat nextille levelille
Ja, jotta en nyt aivan amatööriltä vaikuttaisi, joudun ohimennen mehustelemaan myös omilla pienillä lisämausteillani, jotka sain ujutettua kirjaan mukaan. Ja ne ne vasta ovatkin hienoja lisäyksiä. Ai juma!
Ensimmäinen minkä katsoja huomaa, on kirjalle tehty yhteneväinen etukansi, joka mukailee alkuperäistä sääntökirjaa (joka sekin on itselläni nidottu samaan tapaan), mutta siinä lukee lisäksi ”Kingdom Death: Monster Expansions”, lisäosat huomioiden. Ettei vaan tule sekaannuksia kahden täysin erilaisen kansikuvan välillä.
Kirjan kansikuvana käyttämäni Lion Knightin vaakunakuva ei ole omaa käsialaani, vaan pelaajayhteisössä jaettu kuva*. Ainoastaan näin omaan käyttöön kun tuli, painattamisessa ei ollut ongelmaa. Kansisivu on myös painettu hivenen paksummalle paperille, jotta sen käpistely olisi mukavampaa.
* En ikävä kyllä kuollaksenikaan muista, kenen kuva tämä alun perin on, joten en pysty jakamaan kunniaa. Saattaa olla myös virallisesti jaettu jossain. Pahoittelut kyseessä olevalle taholle.
Itsesuunnittelemani mukava vaihtoehtoinen aloitus pelikampanjalle — First Story: Gorm.
First Story: Gorm!
Peliin oli ilmeisesti tarkoitus vuosia sitten tulla myös toinen aloitustarina ja -kamppailu vaihtoehdoksi Valkoisen Leijonalle. Tämä kuitenkin hylättiin virallisesti jossain kehitysvaiheessa, koska Adam Poots oli erittäin tyytyväinen nykyiseen aloitukseen. Ja on edelleen. Vaikka se kyllä vähän jo puuduttaakin kokeneempia pelaajia.
Ja alkoi tosiaan jo puuduttamaan siinä määrin, että otin asiakseni kehittää oman aloituksen, jossa neppailee jättivauvamonsteri Gorm. Mikäpä sen lupsakampaa kuin lähteä paljain käsin norsun kokoista, päälle kusevaa, silmille oksentavaa, kaatuilevaa vauvaa vastaan.
Jotta aloituksesta tuli kunnollinen, skannasin sopivat taidekuvasivut ja kirjoitin uudelle kampanja-alulle itse muutaman sivun aloitustarinan pelin sääntökirjan vastaavaa mukaillen. Nyt se näyttää erehdyttävästi viralliselta. Siitä tuli jännittävä. Hui!
Tottakai tein omasta custom-aloitustarinastani myös graafisesti täysin yhteneväisen virallisen Kingdom Death: Monster -kampanjan alkutarinan kanssa. Näin ei tunnelma latistu hetkeksikään.
Prologi-Gorm
Kun tarina oli valmis, viimeistelin myös pelin aloitussetupin tiedot vastaamaan Gormia leijonan sijasta. Peliä pelanneet tunnistavat yllä olevasta kuvasta aika vahvat yhtäläisyydet.
Pelin uusi setuppi aloitus-tekoälykortteineen on suunniteltu ja pelitestattu niin virallisen oloiseksi kuin mahdollista. Ainoa ero tulee oikean puoleisesta sivusta, jota päädyin mukailemaan hieman jotta se kattaa vain tärkeät infot. Loput löytyvät sitten pääkirjasta jos tarvitsee. Tätä ennen oli tehty tietysti jo hyvän aikaa pelinkehitystyötä.
Turpiin vaan ja onnea
Kun olin suunnitellut AI-korttien aloituspakan vastaamaan (likimain identtisesti) helpompaa aloitusleijonaa, olin valmis testaamaan modiani. Se oli onneksi harvinaisen hyvä testattava, kun kyseessä on pelin ensimmäinen ottelu ennen kuin kampanja edes alkaa. Oli siis vain lyötävä figut laudalle ja pöräytettävä pelit käyntiin.
Lukuisten testipelien jälkeen olin tyytyväinen. Aloitusottelu on helppo, mutta siinä on silti hyvin vaarallisia riskejä. Hommat voivat mennä pieleen vain parin epäonnisen kortin vuoksi. Se on hyvä. Ja lopuksi, jos alkutaistelusta selviytyy vain yksi reppana hengissä perustamaan kylää, häntä rangaistaan lisää. Kingdom Deathin henkeä kunnioittaen minun tarinassani lyötyä lyödään siis vielä toistamiseen. Nice.
Kingdom Death -lisäosakirjassani sisältö sulautuu toisiinsa saumattomasti. Kuvassa Manhunter.
Ammattilaiset hoitaa
Nyt kelpaakin pelata, sillä kaikki lisäosat, eli kaikki ne 11 ohutta vihkosta on nidottu samaan pakettiin pelikäyttöä ajatellen erittäin käytännöllisellä kierrenidonnalla. Ja omat sisällöt sinne sekaan. Tähän urakkaan en sentään ryhtynyt itse, vaan suosiolla kiikutin koko nivaskan paikalliseen painotaloon ja jätin homman asiantunteviin käsiin. Mutta voin kyllä vakuuttaa, että pelotti aivan helvetisti millä eri tavoin onnistuisivat tuhoamaan nuo arvokkaat ja melko harvinaisetkin vihkoset parin päivän aikana.
Sain kaikki omat materiaalit ympättyä mukaan kirjaan hyvin luontevasti, kun käytin myös pelin virallisia kirjasimia jotta kokemus ei häiriinny senkään puolesta. Ja lopuksi kaikki painettiin vieläpä samanlaiselle silkkipaperille kuin alkuperäiset kirjat! Kuinka viileetä se on?! Jos ei tiedä, ei varmastikaan heti erota minun tekemääni sisältöä, sen verran hieno setti tämä on. Vaikka nyt itse sanonkin.
No, miten toimii Kingdom Death -kampanja pelkillä lisäreillä?
Hemmetti, toimiihan se! Olin suorastaan yllättynyt, kuinka mielenkiintoiseksi peli käy kun ei olekaan mitenkään saatavissa leijonan tai antiloopin varusteita. Etenkin leijonalla on sen silmästä tehty esine, jota pidetään välttämättömänä pidempää kampanjaa ajatellen. Nyt kun käytössä on vain Gorm ja Spidicules, joutuu joka taistelun vetelemään ”fiiliksellä” ja toivomaan parasta. Toisaalta ei tarvitse myöskään stressata kuka menettää vuoronsa silmäillessään vastustajaa. Lisäosat muuttavat pelin kulkua hyvinkin radikaalisti.
Oma kampanjani näillä eväillä etenee jo Lyhtyvuodessa 17, ja pelikaverikin halusi nämä käyttöön uusimpaan kampanjaamme. Nyt peukut ristissä että päästään peli vihdoin läpi…
Mites, oletko sinä tuunaillut lautapelejäsi jollain tavoin paremmiksi?
